torstai 30. elokuuta 2018

Näkemiin?



Elämä kuljettaa eri suuntaan... Koskaan ei tiedä mitä seuraavaksi tapahtuu. Jos multa olisi kysytty vuosi sitten, että lopettaisinko bloggaamisen vastaus olisi ollut ehdoton ei.
Nyt kuitenkin kaiken muun arjen ja hässäkän keskellä blogi on ollut jo pari kuukautta unholassa. Mulla olisi kyllä kerrottavaa ja paljon, mutta aikaa ei vain ole. Niin olen tyytynyt rustailemaan instagramiin lyhyitä ja ytimekkäitä ajankohtaispäivityksiä hevosten kuulumisista.


© Pia Siven

© Pia Siven

© Pia Siven

© Pia Siven


Näin lyhykäisesti voin kuitenkin todeta, että meidän kaikille hevosille kuuluu tällä hetkellä oikein hyvää! Olen ratsastanut sekä Nupulla, että Impillä nyt kesän ja syksyn vaihteessa paljon naapurin sänkipellolla, mikä on ollut ihan huippua! Kisoissa olen myös päässyt käymään Nupulla ahkerasti, ja onpas tarttunut ruusukkeitakin matkaan. ;)

Myös Impi on ahkeroinut kisoissa, tosin ratsuttajansa Henna Arpalon kanssa. Impi ja Henna olivat mm. Nuorten hevosten festivaaleilla. Siellä Impi meni isojen hienojen puoliveristen seassa, mutta ei jäänyt häntäpään sijoille laisinkaan. Impi debytoi myös kunkkareissa HeB:tä reilu viikon kuluttua, joten pidetään sinne peukut pystyssä.


Tämän postauksen pointti oli kuitenkin se, että tulevaisuuden suunnitelmat blogin suhteen ovat minulla vielä auki... Saattaa olla että aktivoidun vielä rustailemaan tänne postauksia, kun aikaa on, mutta mitään en osaa luvata.


Nyt haluan toivottaa kaikille ihanaa alkusyksyä ja terveitä päiviä jokaisen hevoselle/hevosille. :) Ps. Muistakaa seurata instagramissa @erisukuisetsuomenhevoset

lauantai 28. heinäkuuta 2018

Itkun siivittämä kisapäivä



Kun haluaa purkaa kisapäivän kulkua a:sta ö:hön ei varmaankaan löydy mitään parempaa paikkaa siihen kuin blogi? Siispä haluan nyt tuoreelta muistilta kertoa minun ja Nupun tämän päivän kilpailuista.








Jokelassa oli tosiaankin 1-tason kouluratsastuskilpailut, mihin olimme ilmoittautuneet jo pari viikkoa etuajassa. Se miksi halusin juuri Jokelaan johtui siitä että ensinnäkin olimme siellä jo kerran käyneet ja paikan hyväksi todenneet, ja sen lisäksi tarjolla oli minulle ja Nupulle sopiva ohjelma; HeC EB special.

Odotukset päivään olivat suuret. Olimme treenanneet kotona paljon rataa, ja Nuppu oli edeltävinä päivinä tosi hyvä ratsastaa. Noloa myöntää, mutta odotin päivältä sijoittumista. ;D


Sijoittuminen jäi kuitenkin tällä kertaa vain haaveeksi. Sääolosuhteet olivat hyvät, aurinko ei vielä paistanut kun oli aamu, sensijaan henkilökunta ja kanssakilpailijat olivat sitäkin aurinkoisempia. ;) Ja hei onhan tuulinen sää hevoselle miellyttävämpi kuin hirveä päivänpaiste ( mistä kröhöm olemme Suomessa saaneet nyt nauttia ihan kylliksi).  Nuppu oli verkassa myös ihan superhyvä ratsastaa. Verkka tapahtui siis pääosin ulkokentällä, missä menimmekin hyvän tovin, ja löysimme uskomattoman hyvän yhteisen sävelen. Yhtään valehtelematta Nuppu ei ole koskaan laukannut mulla niin hienosti, kuin siinä verkassa!

Varsinainen suoritus kuitenkin tapahtui maneesissa. Starttasimme luokkamme kolmansina, joten pääsimme maneesiin jo hyvissäajoin. Aina ennen Nupulle on toiminut pitkä verryttely, tänään kuitenkin tapahtui jotain yllättävää... Kymmentä minuuttia ennen suoritustamme Nuppu hyytyi totaalisesti. Se ei vaan enää jaksanut, vaikka emme olleet edes verkanneet yhtä kauan kuin tavallisesti. Noh.. En halunnut sitä väsymyksestä torua, vaan annoin siinä kohtaa pitkät ohjat ja menin enää vain pelkkää käyntiä, kunnes meidät kuullutettiin kouluaitojen sisäpuolelle.

Kouluaitojen sisällä Nuppu oli järkevä itsensä, eli ei mitään kytännyt, paitsi edellisen ratsukon pissaa katsoi kammoksuen. ;D Ja saimme olla ainakin 5 minuuttia radan sisäpuolella ennen kuin tuomari vihelsi pilliin. Heti alkutervehdyksen mokasin täydellisesti; käänsin Nupun pituushalkaisijalle aivan liian myöhässä, koska en tajunnut kuinka kapea maneesi olikaan. Siitä tulikin tuomarilta 5,5. Raviosuus radalla muuten oli aika hyvä, saimme seiskaa ja kasia. Laukannostot ja laukka olivat kuitenkin aikamoinen katastrofi, niissä näkyi Nupun väsymys, kun se ei jaksanut kantaa itseään. Kommenttina tulikin, että hieman tasapainoton, numeroina kuitenkin kutosta ja siitä ylöspäin. Mutta kyllä harmitti, kun emme suorittaneet laukkaosuutta läheskään omalla tasollamme. Se mistä olin tyytyväinen sain istunnasta numeron 7! Loppukommentit olivat myös kivaa luettavaa: Hienoja pätkiä, kaunis ratsukko. Treenaa vielä tasapainoa niin meno tasoittuu. Suorititte hienosti vaaditulla tasolla. :)

Radan jälkeen purskahdin itkuun: olin pettynyt tekemiseeni selässä, koska mokasin alku-, ja lopputervehdyksen, lisäksi harmitti Nupun väsähtäminen. Sijoitukseen ei ollut mahdollisuutta, sen ymmärsin heti radan jälkeen, ja loppukäyntien jälkeen suuntasin pakkaamaan Nuppua traileriin. Prosentteja saimme kuitenkin 65,714. Ja kyllä minä olin Nupusta jälleen kerran ylpeä! Nyt vaan katse kohti tulevaa. Seuraavissa kisoissa meinaan kokeilla ehdottomasti lyhyempää verryttelyä!

tiistai 17. heinäkuuta 2018

Vähenee



Kesälomapäivät ne vain vähenee vähenemistään. Saman voi valitettavasti sanoa blogini viimeaikaisista päivityksistä. Olen perustanut hevosillemme instagram tilin: @erisukuisetsuomenhevoset, jonne päivittelen nykyään enemmän, ja ajallaan.

Blogia en kuitenkaan ole lopettamassa, vaan tänne päivittelen aina kuin siltä tuntuu, ja on jotain erityistä kertomista eikä niin perusjuttuja.











Mikä kurjaa Suomeen on iskenyt hirveä helleaalto, ja se on verottanut ratsastuksia sekä ennen kaikkea hevosten hyvinvointia! Minä ainakin kaipaan ja odottelen jo innolla sadepäiviä.


Viime viikolla ratsastin vielä alkuviikosta aika ahkeraan, ja uskokaa tai älkää: kävin Nupulla ensimmäistä kertaa ikinä ihan kunnolla maastossa. Vastaan tuli inhottavan paljon autoja, ja autotien valkoiset viivat olivat Nupulle aluksi järkytys, mutta hengissä selvittiin ehjin nahoin! :)

Sileällä minun ja Nupun yhteistyö on vähän takkuillut viime aikoina. En jotenkin pysty antamaan riittävän tasaista tukea kädelläni, että Nuppu voisi luottaa ja kulkea tasaisessa muodossa. Olin vielä ilmoittanut meidät tämän viikon lauantaiksi helppo B starttiin, mutta saas nähdä perutaanko me startti, kun on tällainen helle! Pääasia on kuitenkin hevosen terveys, sitten vasta muut jutut.



Mutta eipä sen ihmeempiä, suosittelen tosiaan seuraamaan meitä instagramissa @erisukuisetsuomenhevoset jos haluaa pysyä ajan tasalla kuulumisistamme. :)

tiistai 3. heinäkuuta 2018

Talvikarvaa kohti


Olin viikon poissa kotoa, ja on uskomatonta huomata miten paljon hevoset olivat muuttuneet sinä aikana talvisempaan ulkomuotoon. Esim. Keke on alkanut jo kehittää talvikarvaa pikkuhiljaa. Mutta niin se vain on, että kun Juhannus on ohi aletaan mennä kohti syksyä hitaasti, mutta varmasti. Kuulostaapa masentavalta! ;D

Säät ovat muuttuneet aika rajusti alkukesän helleaallosta. Hevosten kannalta sinänsä ihan hyvä, ettei ainakaan ole hyönteisiä kiusana.

Tänään ulkoilutin kameraa aamun sadesäässä, missäpä muuallakaan kuin hevosten laitumella ja lopputulos olikin mielestäni ihan kiva. ;)















torstai 21. kesäkuuta 2018

"Kyllä se hevonen voi hypätä ilman esteitäkin"



"Kyllä se hevonen voi hypätä ilman esteitäkin". Se sanonta tuli todistettua todeksi Nupun kanssa kun hyppäsin sillä eilen.

Kentälle olimme kasanneet kolme estettä; yhden pystyn molemmille pitkille sivuille, ja yhden pystyn diagonaalille. Alussa Nuppu oli totisesti päättänyt hyppiä enemmän esteiden välissä, kuin itse esteillä. Hänen ylhäisyytensä oli nimittäin sitä mieltä, että ei sovi mennä yli yhdestäkään esteestä, oli kyseessä sitten vain 35 cm pysty tai maassa kasa puomeja.






Jouduin siis käymään melkomoisen kamppailun heti ratsastuksen alkumetreillä. Nuppu paransi kuitenkin kuin sika juoksua, koska kun olin saanut puskettua sen pari kertaa puomikasasta yli, homma oli selvä...hän pääsi laukalla yli jo 35 cm pystyesteestäkin muitta mutkitta. Hypyt vain kokoajan paranivat paranemistaan, joskin lähestymiset tulivat välillä liian lähelle, kun en laskenut askeleita. Niin että lopuksi karauttimme yli 75 cm pystyesteestä puhtaasti, useampaan otteeseen!



Täytyy sanoa, että en ole hetkeen tuntenut sellaista ylpeyden fiilistä, ottaen huomioon, että tämä oli toinen kerta kun hyppäsin Nupulla.

Sileällä Nuppu on myös toiminut viime kertoina huippuhyvin. Kai voin myöntää nyt ääneen, että kuukauden päästä olisi tiedossa meidän ensimmäinen Helppo B startti. :)

maanantai 18. kesäkuuta 2018

Juhannusheilat vex, kaunis uuma on ex


Tänä kesänä Nuppu, eikä kyllä sen enempää Impi kuin Kekekään pääse käsiksi juhannusheiloihin. Sensijaan vihreään tammat pääsevät käsiksi ihan kyllin paljon saavuttaakseen rantapalloa muistuttavan ulkomuodon. Vaikkei meidän tontiltamme hehtaarittain vihreää löydykään, Suomenhevoset ovat yllättävän hyviä hyödyntämään ravinnon kuin ravinnon. ;)


Ihan pihakoristeina tammat eivät kuitenkaan saa hengailla, vaan niillä treenataan kokoajan kohti tulevia kisoja samalla kun ne nautiskelevat kesästä. Kipaa selattuani jouduin todistamaan tosin surullista näkyä; heinäkuussa ei paljoa kisoja ole. Mutta sentään kaksi potentiaalista löytyi. Eli ei muuta kuin niitä kohti!

Hyvää juhannusviikkoa kaikille!






sunnuntai 10. kesäkuuta 2018

Soitellen vai sovitellen kouluradalle?



Tänään minulla ja Nupulla oli iso koitos edessä, lähdimme meinaa Espoon Punämetsään kouluratsastuskilpailuihin. Ohjelmaksi olimme valinneet Helppo C tutustumisluokan kouluohjelman 2003. Kyseessä oli siis pitkän radan kouluohjelma, johon vielä sisältyi paljon keskilaukkaa. Eli ei mikään helppo nakki, kun aiemmin olemme kiertäneet vain raviohjelmia, laukan ollessa Nupulla hieman holtitonta.





Kisoihin lähdimme hyvissä ajoin, ja tuumin, että kaikki on mukana. Toisin kuitenkin paljastui kisapaikalla. Kotiin oli jäänyt ohjat, turparemmi ja kannukset. Hyvä minä! :D Pieni paniikki meinasi iskeä, mutta luojan kiitos saimme ohjat ja turparemmin Impin suitsista lainaan, jotka olivat satumaisella tuurilla mukana. Kannukset sensijaan saimme lainattua yhdeltä ratsastuskoululaiselta, iso kiitos hänelle! Muuten olisimme joutuneet menemään luokan ulkopuolisina.

Veryttely oli maneesissa, jonne suuntasimme jo tuntia ennen suoritusvuoroamme. Nupulle nimittäin olen todennut hyväksi pitkän veryttelyn. Alussa Nuppu häselsi ja huuteli, mutta 20 minuutin päästä oli jo ihan eri hevonen. Sen reilu 20 minuutin jälkeen oikeastaan kävelimme puolituntia, minkä jälkeen vielä ravasin muutaman pätkän, kunnes pääsimme radan viereen katselemaan paikkoja, kun meitä edeltävä ratsukko teki suoritustaan. Nuppu teki silloin valtavan pissan, ja ihmiset katsoivat hilpeästi häneen.







Pian kuitenkin pääsimme valkoisten aitojen sisäpuolelle. Ehdimme kiertää vain yhden kierroksen kunnes pilliin vihellettiin. Siitä se lähti; elämämme ensimmäinen pitkän radan kouluohjelma. Alkutervehdykseen tulimme aavistuksen kiemurrellen, koska kentässä oli pieniä vesilammikkoja, joita Nuppu yritti parhaansa mukaan kiertää. Sen jälkeen kuitenkin rata lähti sujumaan todella hyvin, 15 metrin ympyrällä vasempaan kierrokseen, keskiravilla, 15 metrin ympyrällä oikeaan kierrokseen, pysähdyksellä, keskikäynnillä ja niin edelleen. Kun laukkaohjelman vuoro koitti minulla alkoivat "puntit tutista". Pelkäsin että luvassa olisi päätöntä kaahottamista, ja epähuolellisia teitä. Kaahottamisesta ei kuitenkaan ollut tietoakaan. Kulmien ratsastuksessa oli pieniä haasteita, ja keskilaukkaa en uskaltanut kunnolla ratsastaa ettei meno menisi niin holtittomaksi, mutta maaliin selvittiin! :) Yksi iso rikko radalla tuli, kun keskilaukasta piti siirtyä harjoituslaukkaan, ja Nuppu siirtyikin raviin. Olimme kuitenkin ihan tyytyväisiä. Lopputuloksena prosentteja tuli 64.565. Kommentteina tuomarilta, että 3-puhdasta tahdikasta askellajia, liikkuu ravissa todella hienosti, laukkaan lisää voimaa. Ihana hevonen.
Paperissa myös komeili kaksi kahdeksikkoa raviosuuksista. Ei siis hullumpi suoritus kokonaisuudessaan. Sijoitus oli 9/19. Hyvä Nuppu! ❤️


Syy siihen miksi Impin suitset oikeastaan löytyivät tänään autosta oli se, että tamma oli eilen (9.6) kilpailuissa. Se meni Hennan kanssa Kellokoskella Helppo B:3 radan, 2-tason kilpailuissa. Prosentteja heille tuli 63.182. Radassa oli paljon hyvää, Impi liikkui joitain pätkiä todella hyvin, ja Henna ratsasti tarkasti  mutta siirtymisissä tuli rikkoja, jotka maksoivat tällä kertaa sijoituksen kova tasoisessa kilpailussa. Pettynyt ei kuitenkaan voinut olla. Impi oli vielä niin nuori noissa kilpailuissa, kun mukana oli Helppo A:takin kisanneita konkareita. ;)





lauantai 2. kesäkuuta 2018

Loma, loma, loma, loma



Vihdoin se alkoi: kesäloma! Nyt pystyy jättämään muut stressit ja murheet sikseen, ja keskittymään täysillä heppailuun. Itse tosin vietän ekat kesälomaviikot töissä, yllätys yllätys yhdellä hevostallilla. ;D









Nupulle ja Impille kuuluu tosi hyvää. Niillä tosin on nyt aktiivista kilpailurintamalla, joten vihreän saanti on melko rajoitettua, ettei uuma paisuisi yli äyräiden. Impi oli juuri viime viikonloppuna 2-tason kisoissa Järvenpäässä starttailemassa Helppoa B:tä Henna Arpalon kanssa. Prosentteja tuli 67.386 ja sijoitus oli 4/18, millä irtosi myös ruusuke. ;) Impi oli kisan kuopus, ainoa 4-vuotias, kun muut olivat 5-vuotiaita lajitovereita, mitäpä muutakaan kun suokkeja.


Kisoissa on tullut kierreltyä myös muuten kevään aikana, ilmankin omia hevosia. Esim. Tampereella kävimme toissa viikonloppuna. Ja niissä olen juuri kiinnittänyt huomiota hevosten liikalihavuuteen. Se heikentää niin paljon hevosen suorituskykyä, kun hevoset vaan puuskuttavat ja epätoivoisesti yrittävät suoriutua kunnialla tehtävistä läpi. Kuluttaahan liikalihavuus hevosten niveliäkin.

 Kekelle kuuluu myös hyvää. Se on todella kauniissa karvassa. :)


Sen pidemmittä selittelyittä hyvää ja rentouttavaa kesälomaa kaikille!

sunnuntai 13. toukokuuta 2018

Impin kisakarkeloita ja Keke jyräsi minut alleen?



Sanonta "elämä on kuin perhosen lento" pitää täysin paikkaansa. Tuntuu, että vastahan Keke oli pieni maitovarsa, ja 9. päivä toukokuuta, eli noin viikko sitten sille tuli 1-vuosi elämää täyteen! On ollut ihanaa seurata, miten elämän iloinen se on ollut tämän koko vuoden, ja kuinka paljon kehitystä on tapahtunut. Kuten kuvista huomaa, se on vaihtanut nyt aika hyvin jo talvikarvaa pois, ja kokoa on tullut entisestään. Se on lähes saman kokoinen kuin Impi lautasten kohdalta!  Eilen neiti pääsi ekaa kertaa tänä vuonna vihreälle, ja koska se laukkasi itsensä hikeen, päätimme pestä sen.

Pesu ei kuitenkaan sujunut ihan suunnitelmien mukaan, ja Keke pyöri ympäriinsä, kaataen minut lopulta kumoon. Siinä hässäkässä sain sitten kaviosta vähän joka paikkaan, ja tapahtumasta muistutuksena sain ison mustelman jalkaan, sekä lukuisia haavoja selkään. Olen kuitenkin kiitollinen, että selvisin näin vähällä, koska olisi voinut käydä paljon pahemminkin! Mutta tätä se on nuorten hevosten kanssa.






Impin kanssa elämä on myös edennyt hurjaa vauhtia. Viikko sitten se starttasi elämänsä ensimmäiset kilpailut, kouluratsastuksessa. Kuskina toimi ratsuttaja Henna Arpalo ja rata sujui hyvin mallikkaasti, vaikkakin väsymys alkoi jo hieman painaa Impiä. Lopputuloksena radasta prosentteja tuli 62,95, ja sillä irtosi sija 9/17, luokasta Helppo B:3.

Äitienpäivänä sensijaan Impi ja Henna starttasivat Nurmijärven ratsastajien 1-tason kilpailuissa, taas Helppo B:3 radan. Tasaisella radalla, ja numerosarjalla arvostelupaperissa he päätyivät sijalle 5/27 prosenteilla 63.409! Paperiin Impi keräsi tosiaankin numeroita vain kutosen ja seiskan väliltä, ja kommentteina oli mm. tahdikas, siisti rata, ratsastus ja energinen hevonen. ❤️ Ei olisi paljon paremmin voinut mennä kun kyseessä olivat Impin elämän toiset kilpailut, ja vastustajina hienoja isoja puoliverisia!

Seuraavat kisat Impillä häämöttävät sitten mahdollisesti kesäkuun alussa ja 2-tasolla! Eli nyt vaan kaikki peukut ja varpaat pystyyn, että kaikki sujuisi hyvin. :) 

Kuva © Nilla Arpalo








Nupun kanssa ollaan treenailtu rauhakseen. Sen kanssa meillä on seuraavat kisat nimittäin vasta kuukauden kuluttua. ;)